Suomalaisia

Terveppä terve, kun huomasin tämän ketjun niin piti rekisteröityäkkin tänne.

Arduinon parissa on nyt tullut puuhasteltua jokunen kuukausi, yhden robotti-projektin kanssa sekä maahantuojan ominaisuudessa firmani robomaa.com:in kautta.

Robottiprojekti on telepresence-botti jossa arduino hoitaa sensorien ja moottorien ohjauksen ja on kytketty usbilla miniläppäriin joka taas hoitaa langattomat yhteydet ja kuvan ja äänen. Tällä hetkellä kasassa on alusta moottoreineen ja virtalähteineen, nyt pitäisi alkaa koodailemaan miniläppärin ja arduinon kommunikaatiota.

Heittäkääpäs viestiä jos tulee mieleen jotain arduino-shieldejä tms. mitä kaipaatte, yritän hankkia niitä robomaan valikoimaan.

Moikka moi,

Itsekin olen Arduinon kanssa pelehtinyt tämän vuoden ajan ja myös myyn niitä sekä lisätarvikkeita osoitteessa www.paeae.com. Omat projektit ovat olleet aika laidasta laitaan, RFID kulunvalvontaa, kasvien automaattikastelu ja valaistusjärjestelmiä yms :)

Terve. Rupesi tässä nämä robo jutut sen verran kiinnostamaan,että tuli ostettua Tero/Kimmo Karvisen kirja"Sulautetut-opi rakentamaaan robotteja ja muita sulautettuja järjestelmiä".Projekteissa käytettään Arduino vempaimia, joten siitä on sitten itsekin aloitettava.Aikaisemmin olen touhunnut microsalon korteilla, ja jopa rakennellutkin niitä itsekin Tauno Rupposen ohjeiden mukaan atmega 8 piireillä,joten jossain määrin asia on tuttua.Mutta ainahan niitä tenkkapoo juttuja tulee eteen,joten niitä tulee myös varmasti tässä arduino/robo jutuissa. Mukavaa,jos saan ongelma tilanteisiin neuvot ihka ehjällä suomenkielellä.

Hep täällä ilmottautuu yksi lisää ryhmään. Tulipa myös kirja hommattua ja nyt tutustutaan tähän laitteeseen. 8-)

Pakkohan se oli minunkin nyt rekisteröityä kun saa suomea jauhaa. Arduinon kanssa on tullut leikittyä enemmän ja vähemmän tässä vuoden verran. Nyt on pari eri projektia käynnissä jotka molemmat liittyy robotiikkaan. Apua ja vinkkejä täältä mielelläni kuulen ja jaan.

hitto..kun tuo englanti tökkii...mihinköhän tämäkin viesti menee...mutta kokeillaan kepillä jäätä.Mukava,kun tällä foorumilla löytyy suomalaisia,mutta arduino käyttäjille on myös olemassa suomalaiset kotisivut sulautetut.fi, joten jos vain on kiinnostusta siirtyä sinne,niin olkaa hyvä. ;)

Laittelin tuossa äsken viestiä sulautetut.fi keskustelupalstalle tästä samaisesta aiheesta,mutta jostain kumman syystä ne eivät näy siellä,(ainakaan heti)joten kokeillaan sitten tätä palstaa.Eli kyseessä olisi Arduino XBee Shield +XBee 2.5 moduuli antennilla sekä Arduino Ethernet Shield alustat.Ne nyt odottaa minulla tuossa käyttöönottoa, ja onhan noita vieraskielisiä sivuja tästä aiheesta runsaasti,,,,mutta onko teille nämä edellä mainitut vehkeet tuttua juttua...jotta sitten voisin kysellä teiltä apuja ongelma tilanteissa. kiitän vastanneita.

No tokihan sitä pitää ilmottautua. Moottoripyörään kosketusnäytöllistä "ajotietokonetta" kyhäämässä nyt kun kelit varsinaista harrastusta häiritsevät.

Kai sitä pitää sitten itsekin ilmoittautua. 8x8 RGB-matriisi pöytää rakentelen arduinolla. Blogi löytyy osoitteesta: http://iso-b.consoleforums.net

Moi,

Olen itse rakennellut D/A-muuntimen ja digitaalisten äänisignaalien ohjausjärjestelmää Arduino-kloonin päälle, enimmäkseen kuitenkin AVR-kirjastoja suoraan käyttäen (Arduinon osuus on ollut lähinnä prototyyppivaiheen kehityksen nopeuttamisessa). Ohessa on tullut testailtua kaikenmoista muutakin, erilaisten logiikkapiirien ohjausta, LCD-näyttöjä, ledimatriiseja, jne. Tosin näissäkin tapauksissa on yleensä tullut ilmi, että rauta-SPI-protokolla on ratkaisevasti parempi kuin Arduinon kirjastot vastaavien juttujen tekemiseen, etenkin kun sitä puhuvia laitteita on kerralla kiinni useita, mutta jälleen Arduino on osoittautunut mainioksi prototyyppialustaksi.

Komponentteja olen tilaillut lähinnä eBaystä sekalaisilta itämaisilta myyjiltä sekä mouserista.

Varsinaisesta Arduinon graafisesta kehitysympäristöstä en tykkää laisinkaan, joten olen tässä vuoden aikana kehittänyt massiivisen viri-viri-shelliskriptin komentorivikorvikkeeksi ja osin myös laajennokseksi graafiselle vermeelle. (ks. http://www.arduino.cc/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1253788114)

Päivää lajitoverit,

Joko liikun omituisissa piireissä tai sitten totuus on että tämän vermeen harrastajia on maassamme melkoinen määrä. Kun tulee juttua A:sta niin eikös vaan juttukaveri tunnusta jotain sillä näpränneensä. Suomalaisten sovellukset näyttävät olevan tosin kertaluokkaa vakavamielisempiä kuin eteläeurooppalaisten...

Itse olen vanhemman polven harrastaja - aloittanut Telmacilla joskus 70-luvulla - ja välttynyt tähän saakka C/C++ -altistukselta, nyt ei voi välttyä vaikka taitaakin olla jo menneen kauden juttuja kun nuorempia kuuntelee, vähintäänkin Pythonia sen pitäisi olla.

Kysymys kollegiolle: onko joku korjannut Serial.write -funktiota sisältämään kirjoituspuskurin? Siihen on olemassa patchi siltä ajalta kun kirjastot olivat C-muotoisia (wiring_serial.c) mutta en ainakaan vielä ole löytänyt paikattua HardwareSerial.cpp:tä. Vakionahan sarjakirjoitus odottaa uartin puskurin tyhjenemistä loopissa joka haittaa tarkkaa ajoitusta vaativia asioita, 9600 baudilla voi viive olla 1 ms - ajatelkaapa vaikka servo-ohjauksia. Juttua asiasta on tämän forumin aiheessa 1235799875, noin puolessa välissä.

Jatkan etsimistä - tai opettelen kirjastojen periaatteelliset erot.

+1

Ensin piti kokeilla mega88 + 8MHz kiteellä + 1k bootloaderilla, mutta bootloaderi hukkasi välillä ohjelman yms yms muuta säätämisen vaikeutta. Olisikohan pitänyt asettaa lukkoja tms.
Nyt alla 2 kpl Minejä. Tinasin päähän liitinriman → USB-adapteri käy suoraan kiinni :slight_smile:

Ennestään kokemusta löytyy PICeistä ja AVR:stä “normaalisti” ohjelmoituna & poltettuna. Jospa nyt Arduinolla voisi keskittyä enempi tekemiseen eikä niinkään säätämiseen (pinnit hukassa, rekisterit hukassa, piuhat hukassa jne).

Tänä iltana tuli kokeiltua, riittääkö FrequencyTimer2:ssa potkua 1200bps softasarjaportille (toistaiseksi vain lähetys eikä puskurointia). Näkyy riittävän jopa 9600bps asti ::slight_smile: että jospa siitä aikaa myöten tulisi kunnollinen, useampaa porttia potkiva juttu (toiseen Siemensin C55 ja toiseen toinen AVR).

Liekkö muut huomanneet, että kone syö vanhoja tiedostoja? Ihan varmasti olen noin 2 konetta sitten tehnyt PICille samanlaisen 3xsamplaavan sarjaporttihomman, mutta sorsia ei näy löytyvän…

t. Kimmo:)

Moips,

Täällä yks suomalainen ilmoittautuu =)

Onhan täällä suomalaisia. Tutustuin juuri viime viikolla Arduinoon ja harjottelen juuri Arduinon alkeita. Jos joku tietää miten saa kaksi servoa toimimaan samaan aikaan/koodia jolla se onnistuu, niin otan neuvoja mielelläni vastaan.

Skebelin servokysymykseen vastauksena: vaikka 48 kappaletta mutta vähintäänkin tusina elää tällä: http://www.arduino.cc/en/Reference/Servo

-pk-

Hämäläinen käyttäjä ilmottautuu kanssa.

Viikon verran nyt arduinoa käytellyt ja monia harjotuksia tehny, joista parista voisi olla ihan ylpeäkin. :D Tarkoituksena olisi postata näistä viimeisimmästä jotain juttua.

Moottoreita odotan tällä hetkellä, että saisi ton tela alustan liikkumaan jotenkin fiksusti. qettyz:in alusta on aikas hieno näin btw. ;)

Moro.

Ajattelimme tehdä suomenkieliseen FLOSS Manualsiin pienen käyttöoppaan Arduinosta.

Siis ei tietenkään mitään täydellistä, kirjan paksuista dokumentaatiota Arduinon kaikista piirteistä ja mahdollisista komponenteista, mutta Arduinon perusteet ja yksinkertaisen robotin rakennusohjeet.

Aikaisemmin olen itse vastaavaa robotiikkaa harrastanut lähinnä OOPICilla. :-[

Olisi toki mukavaa, jos joku tahtoisi osallistua tutoriaalin laatimiseen, yhteistyöhön perustuva wiki kun on kyseessä... Yritämme kehitellä tuosta ihan työpajatyyppisen tapahtuman, toki siihen voi osallistua myös ihan pelkästään kyberavaruudessakin.

Terveppä terve!

Täältä ilmottautuu yksi uusi harrastaja kehiin! :)

Kiinnostaisi ukuli tuo sinun ehdotuksesi manuaalista, voisin olla mukana mielenkiinnosta. :)

Myöhemmin keväällä olisi tosiaan hyvä pitää joku viikonlopun pituinen kokoontuminen, jossa rakennettaisiin ja dokumentoitaisiin joku monimutkaisempi robotti tai laite. Ajattelin mennä ehdottamaan tätä Helsinki Hacklabiin.

Sitä ennen olisi hyvä saada dokumentoitua Arduinon ohjelmoinnin ja erilaisten komponenttien käytön perusteita ihan vaan netissä wiki-tyyliin. Sinne voi siis ihan vapaasti rekisteröityä ja tehdä muutoksia, Arduino-manualissa ei kyllä ole vielä mitään kovinkaan järkevää sisältöä, lähinnä sisältösuunnitelman tasolla toistaiseksi.

Yksi vaihtoehto olisi tietysti kääntää Arduinon omaa Creative Commons -lisenssillä julkaistua dokumentaatiota suomeksi, mutta mielestäni tällaiseen manuaaliin pitäisi kyllä tuottaa myös ihan uuttakin sisältöä.

Täällä yksi.

Meillä on oma pieni diy-elektroniikkakerho Turussa:

http://www.kokomys.org

Tosin itse asun nykyään Helsingissä, mutta vaikutan ristiin molemmissa kaupungeissa.